
Ylimääräinen yhtiökokous tulee eteen, kun taloyhtiössä pitää päättää jostain, joka ei voi odottaa seuraavaan kevääseen. Se on tilanteena tuttu monelle hallitukselle: putkiremontin urakkatarjoukset tulivat syksyllä, hallituksen puheenjohtaja muuttaa pois tai vastikkeet eivät riitä lämmityskuluihin. Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kuka sen kutsuu koolle ja miten kutsu tehdään niin, ettei päätöksiä voi myöhemmin moittia.
Väärin kutsuttu kokous voi kumota kuukausien työn. Kun muodot ovat kunnossa, päätös pitää ja hanke etenee.
Milloin ylimääräinen yhtiökokous pidetään
Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun mukaan varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kaikki muut kokoukset ovat ylimääräisiä. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kun:
– hallitus katsoo sen aiheelliseksi
– yhtiöjärjestys edellyttää kokousta tietyssä tilanteessa
– tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja vaatii kirjallisesti tietyn asian käsittelyä
– osakkaat, joilla on vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista, vaativat kirjallisesti tietyn asian käsittelyä
Kun vaatimus on tehty, kokous on pidettävä kuukauden kuluessa. Jos hallitus ei kutsu kokousta koolle, vaatimuksen esittäjä voi hakea aluehallintovirastolta (AVI) oikeutta kutsua kokous itse. Kustannukset maksaa silloin taloyhtiö.
Käytännössä tyypillisiä syitä ovat korjaushankkeen urakkapäätös, yhtiölainan ottaminen, vastikkeen korotus kesken tilikauden, hallituksen täydennysvaali sekä huoneiston hallintaanotto maksamattomien vastikkeiden vuoksi. Esimerkiksi 24 huoneiston kerrostaloyhtiössä Tampereella hankesuunnittelu valmistuu usein elokuussa, ja urakoitsijan tarjoukset ovat voimassa vain 2-3 kuukautta. Silloin päätös tehdään ylimääräisessä kokouksessa lokakuussa eikä odoteta toukokuuhun.
Kuka kutsuu ylimääräisen yhtiökokouksen koolle
Kutsun toimittaa hallitus, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Käytännössä isännöitsijä laatii ja lähettää kutsun hallituksen päätöksen perusteella, mutta päätös kokouksen pitämisestä on hallituksen. Kokenut isännöitsijä pyytää siksi aina kirjauksen hallituksen kokouksen pöytäkirjaan: päivämäärä, paikka ja käsiteltävät asiat.
Yksittäinen osakas ei voi kutsua kokousta koolle, eikä hän voi vaatia ylimääräistä kokousta yksin, jos osuus jää alle kymmenesosan. Hänellä on silti oikeus saada haluamansa asia käsiteltäväksi seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa, kun vaatimus tehdään ajoissa.
Ylimääräisen yhtiökokouksen kutsu – aika, tapa ja sisältö
Lain pääsäännön mukaan kokouskutsu toimitetaan aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään viikko ennen kokousta. Moni vanha yhtiöjärjestys määrää kuitenkin pidemmän kutsuajan, esimerkiksi 14 päivää. Ammattilainen avaa yhtiöjärjestyksen ensimmäisenä, koska siellä voi olla poikkeuksia sekä kutsuaikaan että kutsutapaan.
Kutsutapa on se kohta, jossa virheitä sattuu eniten. Laki edellyttää kirjallista kutsua jokaiselle osakkaalle tämän osakeluetteloon merkittyyn tai muuten tiedossa olevaan osoitteeseen. Sähköposti käy niille osakkaille, jotka ovat siihen suostuneet. Muille kutsu lähtee kirjeenä. Sijoitusasuntojen omistajat ovat se ryhmä, joka kutsusta helpoimmin jää paitsi.
Kutsussa mainitaan kokouksen aika, paikka ja jokainen käsiteltävä asia. Jos kokouksessa päätetään esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muutoksesta tai osakkaiden yhdenvertaisuuteen vaikuttavasta asiasta, kutsuun on kirjattava myös päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö. Asiasta, jota ei ole mainittu kutsussa, ei voi tehdä päätöstä. Muutokset yhtiöjärjestykseen ovat oma lukunsa, ja niiden taustaa käydään läpi artikkelissa yhtiöjärjestyksen muutoksista.
Askel askeleelta: näin ylimääräinen kokous järjestetään
Hallitus päättää ensin kokouksesta ja asialistasta kokouksessaan. Seuraavaksi isännöitsijä tarkistaa osakeluettelon ajantasaisuuden ja yhtiöjärjestyksen kutsumääräykset. Sitten laaditaan kutsu ja tarvittavat liitteet, kuten urakkatarjousten yhteenveto, rahoitussuunnitelma ja arvio vastikevaikutuksesta euroina neliötä kohden.
Kutsu lähetetään niin, että aikaa jää pari päivää yli minimin. Postin kulkuun ei kannata luottaa viimeisellä viikolla. Kokouksessa valitaan puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat, todetaan kokouksen laillisuus ja käsitellään vain kutsussa mainitut asiat. Kokouksen kulusta tarkemmin kertoo artikkeli yhtiökokouksen kulusta ja pöytäkirjasta.
Hallitus voi päättää, että kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä. Pelkkänä etäkokouksena pidettävä kokous edellyttää yhtiöjärjestyksen määräystä. Käytännön toteutuksesta lisää: sähköinen yhtiökokous ja äänestäminen verkossa.
Myytti: ilmoitustaulu riittää kutsuksi
Yleinen käsitys on, että porrashuoneen ilmoitustaululle kiinnitetty lappu on pätevä kokouskutsu. Se ei ole, ellei yhtiöjärjestyksessä nimenomaan niin määrätä. Ilmoitustaulu tavoittaa asukkaat, ei osakkaita, ja juuri ulkopaikkakuntalaiset omistajat ovat usein niitä, joiden kukkaroon putkiremontin päätös osuu kovimmin.
Toinen väärinkäsitys on, että ylimääräinen kokous kuuluisi vain hätätilanteisiin. Hyvin hoidetussa taloyhtiössä se on tavallinen työkalu, jolla isot päätökset tehdään oikeaan aikaan.
Yleisimmät virheet ylimääräisen kokouksen kutsussa
Ensimmäinen virhe on liian ylimalkainen asialista. Kohta ”korjausasiat” ei riitä, jos tarkoitus on hyväksyä 1,8 miljoonan euron linjasaneerausurakka ja valtuuttaa hallitus ottamaan yhtiölaina. Molemmat asiat on mainittava erikseen.
Toinen virhe on vanhentunut osakeluettelo. Kun asunto on myyty kesällä eikä uuden omistajan yhteystietoja ole päivitetty, kutsu menee entiselle omistajalle. Kolmas virhe on kutsuajan laskeminen väärin. Jos yhtiöjärjestys vaatii 14 päivää ja kutsu lähtee 10 päivää ennen, päätöksiin liittyy moiteriski, ja moitekanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä.
Mitä ylimääräinen yhtiökokous maksaa
Isännöintisopimuksissa ylimääräinen yhtiökokous on yleensä lisätyö. Tyypillinen veloitus on 150-500 € kokoukselta, ja iltakokouksista tai pitkistä kokouksista voidaan laskuttaa tuntiperusteisesti. Kokoustilan vuokra on 0-200 € sen mukaan, onko taloyhtiöllä oma kerhohuone. Kirjeinä lähetettävät kutsut maksavat muutaman euron osakasta kohden.
Rivitaloyhtiössä, jossa on alle 10 huoneistoa, kokous voidaan usein pitää jonkun osakkaan olohuoneessa ja kutsut hoitaa sähköpostilla. Yli 30 huoneiston kerrostaloyhtiössä Helsingissä tai Espoossa kannattaa varautua siihen, että suuri hankepäätös vaatii myös asiantuntijan, esimerkiksi rakennuttajakonsultin, läsnäolon. Siitä tulee oma laskunsa.
UKK
Voiko ylimääräisen yhtiökokouksen pitää ilman kutsua, jos kaikki osakkaat ovat paikalla?
Kyllä, jos kaikki osakkaat ovat paikalla tai edustettuina ja suostuvat asian käsittelyyn, kutsumuotojen puutteet eivät estä päätöksentekoa. Käytännössä tämä onnistuu lähinnä pienissä paritalo- ja rivitaloyhtiöissä.
Kuinka nopeasti ylimääräinen yhtiökokous voidaan järjestää?
Lain mukaan kutsu on toimitettava viimeistään viikkoa ennen kokousta, ellei yhtiöjärjestys vaadi pidempää aikaa. Valmistelut huomioiden 2-3 viikkoa on realistinen nopein aikataulu.
Mitä tehdä, jos hallitus ei kutsu kokousta koolle vaatimuksesta huolimatta?
Jos vähintään kymmenesosa osakkeista on vaatinut kokousta kirjallisesti eikä sitä ole pidetty kuukauden kuluessa, osakkaat voivat hakea aluehallintovirastolta oikeutta kutsua kokous itse.
Ennen kuin kutsu lähtee
Ylimääräinen yhtiökokous on kevyt järjestää, kun kolme asiaa on kunnossa: hallituksen päätös, yhtiöjärjestyksen mukainen kutsuaika ja kutsu, jossa jokainen päätettävä asia on nimetty selvästi. Ammattilainen tarkistaa osakeluettelon ennen kuin yhtään kirjettä postitetaan.
Jos kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen muutosta, hallintaanottoa tai muuta oikeudellisesti herkkää asiaa, kutsu ja päätösehdotukset kannattaa käydä läpi isännöitsijän tai juristin kanssa. Jokaisen taloyhtiön yhtiöjärjestys ja tilanne on erilainen, ja yksittäistapauksissa ratkaisu kannattaa tehdä ammattilaisen kanssa.