
Kun taloyhtiö käynnistää putkiremontin, julkisivukorjauksen tai parvekesaneerauksen, hallitus joutuu pian miettimään, kuka edustaa yhtiötä työmaalla ja kuka hoitaa hankkeen kokonaisuuden. Valvoja ja rakennuttajakonsultti korjaushankkeessa ovat tilaajan eli taloyhtiön omat asiantuntijat, joiden tehtävä on varmistaa, että urakka toteutuu sovitusti, sovitulla hinnalla ja sovitussa aikataulussa. Tämä artikkeli kertoo, mitä kumpikin tekee, milloin heitä tarvitaan ja mitä palkkioista kannattaa ymmärtää ennen sopimuksen allekirjoittamista.
Hyöty on selvä. Hyvin valittu rakennuttajakonsultti ja valvoja säästävät usein enemmän kuin maksavat, koska lisätyöt, virheet ja aikataulun venyminen jäävät pienemmiksi.
Rakennuttajakonsultin ja valvojan työnjako
Rakennuttajakonsultti hoitaa hankkeen johtamista taloyhtiön puolesta. Hän laatii tai kokoaa tarjouspyyntöasiakirjat, kilpailuttaa suunnittelijat ja urakoitsijat, valmistelee urakkasopimuksen ja seuraa kustannuksia. Rakennuttajakonsultti on mukana jo vaiheessa, jossa tarveselvitystä ja vaihtoehtoja punnitaan. Siksi hänet kannattaa ottaa mukaan heti, kun hankesuunnittelu käynnistyy.
Valvoja taas on työmaan silmät ja korvat. Hän käy työmaalla säännöllisesti, tarkastaa työn laadun suunnitelmia vasten, osallistuu työmaakokouksiin, hyväksyy maksuerät ja pitää kirjaa poikkeamista. Valvoja toimii myös osakkaiden ja urakoitsijan välissä, kun asukkaat kysyvät aikatauluista tai huomaavat puutteita.
Pienemmissä hankkeissa sama henkilö tai sama toimisto hoitaa usein molemmat roolit. Suurissa linjasaneerauksissa rooleja on tyypillisesti useampi: rakennuttajakonsultti, rakennusvalvoja sekä erilliset LVI- ja sähkövalvojat.
Milloin taloyhtiö tarvitsee valvojan ja rakennuttajakonsultin
Nyrkkisääntö on, että kun hanke vaatii rakennusluvan tai maksaa yli 50 000-100 000 €, ammattimainen valvonta on käytännössä välttämätöntä. Putkiremontit, julkisivu- ja parvekekorjaukset, vesikaton uusiminen ja hissin jälkiasennus kuuluvat tähän ryhmään. Näissä tilaajan oman asiantuntijan puute on suurin yksittäinen riski.
Poikkeuksiakin on. Pienessä rivitaloyhtiössä, jossa uusitaan vain pihan asfaltointi tai maalataan räystäät, erillinen rakennuttajakonsultti on usein ylimitoitettu. Silloin riittää, että isännöitsijä kilpailuttaa työn ja joku pätevä henkilö tekee vastaanottotarkastuksen. Jos taloyhtiöllä on käytössään tekninen isännöinti, osa keskikokoisten hankkeiden valvonnasta voi hoitua sen kautta. Kannattaa kuitenkin selvittää, kuuluuko valvonta sopimukseen vai laskutetaanko se erikseen.
Myytti: rakennusvalvonta ja vastaava työnjohtaja valvovat jo
Monessa hallituksessa ajatellaan, että kunnan rakennusvalvonta ja urakoitsijan vastaava työnjohtaja huolehtivat laadusta, joten oma valvoja olisi turha kuluerä. Tämä on virhe. Kunnan rakennustarkastaja valvoo lupamääräysten noudattamista, ei taloyhtiön etua tai urakkasopimuksen sisältöä. Hän ei tarkista, onko kylpyhuoneen vedeneristys tehty sovitulla tuotteella tai laskutetaanko lisätöitä aiheesta.
Vastaava työnjohtaja on urakoitsijan palveluksessa. Hän vastaa työn toteutuksesta, mutta tilaajan puolta hän ei edusta. Vain taloyhtiön itse palkkaama valvoja katsoo työtä nimenomaan osakkaiden näkökulmasta.
Palkkiot ja sopimusehdot
Rakennuttamisen ja valvonnan kustannukset ovat tyypillisesti 4-8 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Osuus on suurempi pienissä hankkeissa, koska tietty perustyö tehdään hankkeen koosta riippumatta. Tuntiveloitus liikkuu yleisesti noin 70-120 € tunnilta tehtävän vaativuudesta ja paikkakunnasta riippuen. Helsingissä ja Espoossa hinnat ovat yleensä haarukan yläpäässä.
Esimerkki havainnollistaa mittakaavaa. Tampereella 36 huoneiston kerrostaloyhtiö toteuttaa linjasaneerauksen, jonka urakkahinta on noin 2,2 miljoonaa euroa. Rakennuttajakonsultoinnin ja valvonnan kokonaispalkkio voi silloin olla 100 000-150 000 €. Summa tuntuu suurelta, mutta yksikin hallitsematon lisätyökierre tai pieleen mennyt vedeneristys kymmenessä kylpyhuoneessa maksaa helposti saman verran.
Konsulttisopimuksissa käytetään yleisesti Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 2013, ja urakkasopimukset tehdään tavallisesti rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 pohjalta. Ammattilainen katsoo konsulttisopimuksesta ensin kolme asiaa: mitä kiinteään palkkioon kuuluu, miten lisätunnit hinnoitellaan ja montako työmaakäyntiä viikossa luvataan. Jos käyntimäärää ei ole kirjattu, ”säännöllinen valvonta” voi käytännössä tarkoittaa yhtä käyntiä viikossa.
Näin valitset valvojan ja rakennuttajakonsultin askel askeleelta
Valinta kannattaa tehdä samalla huolellisuudella kuin urakoitsijan valinta. Hyvä prosessi etenee yleensä näin:
1. Määrittele hankkeen laajuus ja valvonnan tarve, esimerkiksi tarvitaanko erillinen LVI- tai sähkövalvoja.
2. Pyydä tarjous 3-4 toimistolta samalla tarjouspyynnöllä, jotta tarjoukset ovat vertailukelpoisia.
3. Tarkista referenssit vastaavan kokoisista hankkeista ja soita vähintään kahden taloyhtiön hallitukselle.
4. Varmista nimetyt henkilöt, heidän pätevyytensä ja vastuuvakuutuksensa.
5. Haastattele valvojaksi nimettyä henkilöä, ei pelkästään toimiston myyntiedustajaa.
Pätevyyksiä voi tarkistaa esimerkiksi FISE-pätevyysrekisteristä. Kokenut hallitus kysyy myös suoraan: montako hanketta valvojalla on samaan aikaan käynnissä? Jos vastaus on viisi tai kuusi, aikaa omalle työmaalle jää vähän.
Yleisimmät virheet
Ensimmäinen virhe on rakennuttajakonsultin palkkaaminen vasta urakkatarjousten jälkeen. Silloin tarjouspyynnön puutteet ovat jo hinnoissa, eikä niitä enää korjata ilman lisäkustannuksia. Asiantuntija kuuluu mukaan suunnitteluvaiheesta lähtien, ja esimerkiksi linjasaneerauksen vaiheet kannattaa käydä läpi hänen kanssaan heti alussa.
Toinen virhe on valinta pelkän hinnan perusteella. Halvin tarjous perustuu usein harvempiin työmaakäynteihin tai suppeampaan dokumentointiin. Ero näkyy vasta, kun vastaanottotarkastuksessa löytyy puutteita, joita kukaan ei kirjannut ajoissa.
Kolmas virhe liittyy siihen, että valvoja ja urakoitsija ovat samaa konsernia tai valvoja on urakoitsijan suosittelema. Riippumattomuus kannattaa varmistaa kirjallisesti. Lisäksi hallituksen ei pidä ohittaa valvojaa ja sopia lisätöistä suoraan urakoitsijan kanssa työmaalla, koska silloin kustannusseuranta karkaa käsistä.
UKK
Voiko isännöitsijä toimia korjaushankkeen valvojana?
Voi, jos hänellä on riittävä tekninen pätevyys ja aikaa. Tavallinen isännöintisopimus ei yleensä sisällä työmaavalvontaa, ja suurissa hankkeissa siihen tarvitaan rakennusalan koulutus ja kokemus. Rooli ja palkkio on sovittava erikseen.
Kuka maksaa osakkaan oman remontin valvonnan?
Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö voi valvoa osakkaan muutostyötä, ja valvonnasta aiheutuvat kohtuulliset kulut voidaan periä osakkaalta. Taloyhtiön omassa korjaushankkeessa valvonta kuuluu hankkeen kustannuksiin ja katetaan vastikkeilla tai yhtiölainalla.
Mitä valvoja tekee urakan valmistuttua?
Valvoja osallistuu vastaanottotarkastukseen, seuraa virheiden korjaamista ja on yleensä mukana takuutarkastuksessa. YSE 1998 -ehtojen mukainen takuuaika on tavallisesti kaksi vuotta, ellei urakkasopimuksessa ole sovittu toisin.
Lopuksi: asiantuntija kannattaa ottaa mukaan ajoissa
Valvoja ja rakennuttajakonsultti eivät ole ylimääräinen kuluerä vaan taloyhtiön keino hallita isointa riskiään. Mitä aikaisemmin he tulevat mukaan, sitä paremmin he voivat vaikuttaa tarjouspyyntöihin, sopimusehtoihin ja aikatauluun. Hallituksen tärkein tehtävä on valita riippumaton ja kokenut tekijä ja varmistaa, että tehtävät ja käyntimäärät on kirjattu sopimukseen.
Jokainen hanke ja jokainen sopimus on erilainen. Kun kysymys koskee oman taloyhtiön sopimusehtoja, vastuunjakoa tai riitatilannetta, käänny isännöitsijän, rakennusalan asiantuntijan tai rakennusurakoihin perehtyneen juristin puoleen.