Ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen on taloyhtiöissä yksi niistä korjaushankkeista, jotka vaikuttavat suoraan asumisviihtyvyyteen, energiankulutukseen ja koko rakennuksen arvoon. Silti hanke jää usein korjaussuunnitelmassa muiden, näkyvämpien remonttien – kuten putkiremontin tai julkisivukorjauksen – varjoon, vaikka vanhat ikkunat ja parvekeovet voivat aiheuttaa merkittäviä vetohaittoja, kosteusongelmia ja lämmityskuluja.
Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin uusiminen kannattaa ajoittaa, kuka taloyhtiössä vastaa mistäkin, miten hanke etenee käytännössä ja mitä se tyypillisesti maksaa.
Milloin ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen tulee ajankohtaiseksi
Ikkunoiden tekninen käyttöikä on tyypillisesti 30–40 vuotta, mutta puitteiden tiivisteet ja karmien kunto voivat heikentyä jo tätä aiemmin. Parvekeovet kuluvat usein ikkunoita nopeammin, koska ne altistuvat päivittäiselle mekaaniselle rasitukselle.
Selviä merkkejä uusimistarpeesta ovat vetoisuus, huurtuminen lasien välissä, karmien lahoaminen ja vaikeasti suljettavat ovet. Monissa 1970–1990-luvuilla rakennetuissa kerrostaloyhtiöissä alkuperäiset ikkunat ovat jo elinkaarensa loppupäässä, ja tilanne kannattaa kartoittaa kuntoarvion yhteydessä ennen kuin vauriot etenevät rakenteisiin asti.
Hanke on syytä nostaa esiin korjaussuunnitelmassa hyvissä ajoin, jotta rahoitus ja aikataulu voidaan sovittaa yhteen muiden tulevien korjausten kanssa. Esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä ikkunoiden uusiminen on usein järkevää tehdä samalla kertaa, jolloin telineet ja työmaajärjestelyt hyödynnetään yhdellä kertaa.
Kuka vastaa ikkunoista ja parvekeovista – yhtiö vai osakas
Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä taloyhtiöissä. Monet osakkaat olettavat, että ikkunat ja parvekeovet ovat aina heidän omaa vastuutaan, koska ne sijaitsevat huoneiston sisällä tai välittömässä läheisyydessä. Näin ei kuitenkaan yleensä ole.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan rakennuksen rakenteet ja niihin kuuluvat perusrakenteet – johon ikkunat ja parvekeovet tyypillisesti luetaan – kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Käytännössä vastuunjako vaihtelee kuitenkin yhtiöjärjestyksen ja aiempien yhtiökokouspäätösten mukaan, joten asiaa ei kannata olettaa tuntematta oman taloyhtiön asiakirjoja.
Tästä syystä ikkunahanke käsitellään lähtökohtaisesti yhtiön päätettävänä asiana, ei osakkaan yksittäisenä remonttina. Päätös isosta ikkunaremontista tehdään yhtiökokouksessa, ja hallitus valmistelee asian yhdessä isännöitsijän kanssa. Yksittäisiä epäselvyyksiä vastuunjaosta ei kannata ratkaista arvailemalla – niissä kannattaa aina pyytää tulkinta isännöitsijältä tai tarvittaessa lakimieheltä, sillä väärä tulkinta voi johtaa riitaan kustannusten jaosta.
Ikkunaremontin vaiheet käytännössä
Ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen etenee taloyhtiössä pääpiirteissään näin:
Ensimmäinen vaihe on kuntokartoitus, jossa asiantuntija arvioi ikkunoiden ja karmien kunnon huoneisto- ja rakennuskohtaisesti. Tämän jälkeen hallitus teettää tarjouspyynnöt useammalta urakoitsijalta ja tarvittaessa hyödyntää teknisen isännöinnin asiantuntemusta, jos taloyhtiöllä ei ole omaa rakennusalan osaamista.
Seuraavaksi hanke ja kustannusarvio viedään yhtiökokoukseen päätettäväksi. Isoissa hankkeissa, jotka ylittävät tavanomaisen hallinnon rajat, tarvitaan varsinaisen tai ylimääräisen yhtiökokouksen päätös. Päätöksenteon jälkeen urakoitsija aikatauluttaa työt, ja asukkaille tiedotetaan hyvissä ajoin asennusaikatauluista, koska työ edellyttää yleensä pääsyä jokaiseen huoneistoon.
Itse asennustyö kestää huoneistokohtaisesti tyypillisesti 1–3 päivää, mutta koko taloyhtiön kattava hanke voi kestää useita kuukausia riippuen rakennuksen koosta. Lopuksi tehdään vastaanottotarkastus ja mahdollisten takuuajan puutteiden kirjaus.
Kustannukset ja rahoitus taloyhtiössä
Ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen on merkittävä investointi, jonka kustannukset vaihtelevat huoneiston koon, ikkunoiden lukumäärän ja valitun materiaalin mukaan. Alle 10 huoneiston rivitaloyhtiössä hanke voi olla huomattavasti kevyempi toteuttaa kuin yli 30 huoneiston kerrostaloyhtiössä, jossa mittakaavaedut toisaalta usein laskevat huoneistokohtaista hintaa.
Rahoitus järjestetään yleensä joko kertaluonteisena hoitovastikkeen tai erillisen korjausvastikkeen korotuksena, tai taloyhtiölaina jaksottaa kustannukset useammalle vuodelle. Tarkemmin vastikkeiden määräytymisestä ja eri rahoitusmalleista voi lukea artikkelista vastikkeiden määrittämisestä.
Energiatehokkaammat ikkunat pienentävät lämmityskuluja pitkällä aikavälillä, ja joissakin tapauksissa hankkeeseen voi olla saatavilla ARA:n energia-avustusta, jos uusiminen liittyy laajempaan energiaremonttiin. Tuen ehdot ja hakuajat kannattaa tarkistaa aina erikseen, sillä ne muuttuvat vuosittain. Energiatehokkuuden kokonaiskuvaa taloyhtiössä käsitellään tarkemmin artikkelissa energiatehokkuudesta taloyhtiössä.
Yleisiä virheitä ikkunahankkeissa
Yleinen virhe on lähteä uusimaan ikkunoita huoneisto kerrallaan osakkaiden omilla aikatauluilla ja omilla urakoitsijoilla. Tämä johtaa usein epäyhtenäiseen ulkonäköön, vaihteleviin laatutasoihin ja vaikeuksiin taloyhtiön vastuunjaossa, jos jokin ikkuna pettää myöhemmin.
Toinen tyypillinen virhe on jättää hanke kokonaan huomiotta korjaussuunnitelmassa, kunnes ikkunat alkavat vuotaa vettä rakenteisiin – tällöin vahinko on jo laajempi ja kalliimpi korjata kuin ennakoivassa uusimisessa. Myytti siitä, että ”ikkunat kestävät aina, jos ne vain maalataan säännöllisesti”, pitää harvoin paikkaansa: puitteiden ja tiivisteiden tekninen kunto heikkenee ajan myötä riippumatta pintakäsittelystä, ja jossain vaiheessa uusiminen on ainoa kestävä ratkaisu.
Kolmas virhe on unohtaa parvekeovet erillisenä kokonaisuutena. Vaikka ne usein uusitaan samassa yhteydessä ikkunoiden kanssa, niiden kunto ja kulumisaste voivat poiketa merkittävästi ikkunoista, joten ne kannattaa arvioida omana kohtanaan kuntokartoituksessa.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko osakas uusia omat ikkunansa itse, jos taloyhtiö ei ole vielä päättänyt hankkeesta?
Lähtökohtaisesti ei, jos ikkunat kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle. Osakkaan omatoiminen muutostyö vaatii yleensä hallituksen luvan, ja yhtenäisyyden vuoksi taloyhtiöt edellyttävät usein tiettyä mallia tai urakoitsijaa. Asia kannattaa aina varmistaa isännöitsijältä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
Kuinka pitkä käyttöikä uusilla ikkunoilla ja parvekeovilla on?
Nykyaikaisten, oikein asennettujen ikkunoiden ja parvekeovien tekninen käyttöikä on tyypillisesti 30–40 vuotta, mutta se riippuu materiaalista, ilmansuunnasta ja huollosta. Säännöllinen huolto, kuten tiivisteiden ja saranoiden tarkastus, pidentää käyttöikää merkittävästi.
Tarvitaanko ikkunahankkeeseen aina rakennuslupa?
Ei aina, mutta jos ikkunoiden ulkonäkö, jako tai materiaali muuttuu merkittävästi alkuperäisestä, kunnan rakennusvalvonta voi edellyttää toimenpidelupaa erityisesti suojelluissa tai arvokkaissa kohteissa. Tämä kannattaa selvittää hankkeen suunnitteluvaiheessa yhdessä isännöitsijän tai pääsuunnittelijan kanssa.
Yhteenveto
Ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen on hanke, joka kannattaa ottaa mukaan taloyhtiön pitkän aikavälin korjaussuunnitteluun ennen kuin ongelmat muuttuvat rakenteellisiksi vaurioiksi. Vastuunjako yhtiön ja osakkaiden välillä on syytä tarkistaa aina oman yhtiöjärjestyksen ja aiempien päätösten kautta, ei yleisten oletusten perusteella.
Kun hanke suunnitellaan huolella, kilpailutetaan kunnolla ja päätetään yhtiökokouksessa asianmukaisesti, se parantaa sekä asumisviihtyvyyttä että kiinteistön arvoa pitkäksi aikaa eteenpäin. Yksittäisissä sopimus- ja vastuukysymyksissä kannattaa kääntyä isännöitsijän tai tarvittaessa juristin puoleen, sillä jokaisen taloyhtiön tilanne ja yhtiöjärjestys ovat omanlaisensa.
